Äärevöityvät sääolot lisäävät sulfaattimaiden hapanta valuntaa vesistöihin

Happamat sulfaattimaat ovat nousseet pinnalle Eurajoessa havaittujen, pääasiassa särkikaloista koostuvien kalakuolemien myötä. Tässä pieni tietoisku happamiin sulfaattimaihin liittyen.

Alkuvuonna varsinkin Eurajoen keskiosaan laskevista sivuojista on jokeen laskenut hapanta vettä, jonka pH on ollut alle 3,5. Suurin osa ojista on sellaisia, joiden valuma-alueelle ei sijoitu pistemäisiä kuormituslähteitä. Perimmäinen syy siis on luonnollinen, mutta ihmistoiminta on maankäytön muutosten myötä saanut tämän pintaa syvemmällä sijaitsevan ongelman konkreettiseksi. Mikäli happamat sulfaattimaat kiinnostavat pääsee Geologian tutkimuslaitoksen karttapalvelussa (linkki) tutkimaan sulfaattimaiden sijoittumista Eurajoenkin valuma-alueella: https://gtkdata.gtk.fi/hasu/index.html. Punaisella värillä merkityillä alueilla sulfidisavikerrosten esiintyminen on todennäköisintä. Sulfaattimaista aiheutuvia haittoja on mahdollista osaltaan hallita maa-/pohjavedenkorkeuden säätelyllä sekä neutraloinnin keinoin. Sulfaattimaiden suuren pinta-alan vuoksi riittävän laajat ja vaikuttavat toimenpiteet vaativat pitkäjänteisyyttä ja vahvaa paikallista yhteistyötä.

Sulfidisavikerrokset ovat syntyneet Litorinameri-vaiheen aikana noin 5000-8000 vuotta sitten, kun nykyiset rannikon läheiset maa-alueet ovat olleet merenpohjaa ja mikrobitoiminta on sitonut rikkiyhdisteitä sedimenttiin. Kuivatustoiminnan sekä maa-/pohjavedenpinnanlaskun ansiosta nämä hapettumattomana lähellä neutraalia olevat savikerrokset pääsevät hapettumaan, ja voimakkaasti happamia rikkiyhdisteitä vapautuu maaperään. Happamuus puolestaan liuottaa maaperän metalleja. Runsaat valuntatilanteet saavat metallit ja happamat rikkiyhdisteet huuhtoutumaan vesistöihin. Ongelma on pitkään tunnettu, ja näitä vuosituhansien takaisia savikerroksia esiintyy ympäri rannikkoaluetta. Ilmastonmuutos ja vaihtelevat sääolosuhteet ovat nostaneet sulfaattimaat yhä suuremmaksi ongelmaksi. Eurajoen valuma-alueellakin viime vuosien sahaavat sääolosuhteet ovat aiheuttaneet voimakasta vaihtelua pohjavesientasoon maaperässä.

Pyhäjärvi-instituutissa on viime vuonna alkanut HAPPASU-hanke, joka osaltaan pyrkii edistämään happamien sulfaattimaiden parempaa huomiointia vesienhallinnan ja maankäytön näkökulmasta sekä lisäämään tietoutta happamimpien sulfaattimaiden sijainnista. Tämän tiimoilta on vuoden 2023 aikana tulossa tapahtumia, joten seuraa ilmoittelua.

‍