Monitasoista vesienhallintaa Eurajoen vesistöalueella

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustuksista rahoitetulla hankkeella pyritään ennen kaikkea tasaamaan virtaamia sekä vähentämään Eurajokeen ja Pyhäjärveen huuhtoutuvaa ravinnekuormaa.

Eurajoen vesistöalueen vesistöt ovat ekologisen luokituksen mukaan pääosin tyydyttävässä tilassa ja niitä kuormittavat maa- ja metsätalous, jätevedet sekä turvetuotanto. Vesistöalueella toimii kaksi Pyhäjärvi-instituutin toteuttamaa ja vapaaehtoiseen paikallisrahoitukseen perustuvaa suojeluohjelmaa: vuodesta 1995 alkaen toiminut Pyhäjärven suojeluohjelma sekä vuonna 2017 perustettu JOKIohjelma (Eurajoen suojeluohjelma). Ilmastonmuutos aiheuttaa vesiensuojelulle kokonaan uudenlaisia haasteita, joihin Pyhäjärvi-instituutin koordinoiman ja Suomen metsäkeskuksen osatoteuttaman KÄTEVÄ-hankkeen (Käytännön toimilla kohti Eurajoen vesistöalueen vaikuttavampaa vesienhallintaa) toimenpiteillä pyritään löytämään ratkaisuja. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanke on käynnissä 30.11.2020–1.10.2023.

Ahmasojan toimenpidekokonaisuudella vastataan metsätalouden vesienhallinnan haasteisiin

Ahmasoja laskee vetensä Eurajokeen Euran keskusta-alueella. Sen valuma-alueen koko on noin 44 km2, josta metsää ja ojitettua suota on yli puolet. Suuren kokonaiskuormituksen myötä Ahmasojan vesienhal-linnalla on tärkeä rooli JOKIohjelman toisen toimikauden toiminnassa. Ahmasojan latvavesiin on syksyn 2022 aikana toteutettu KÄTEVÄ-hankkeen toimenpidekokonaisuus liittyen metsätalouden vesienhallin-taan ja ravinnekuormitukseen. Yksityisen suurmetsänomistajan (A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n) maille toteutettu kokonaisuus sisältää kolme padotettua allasrakennetta sekä näihin liittyvät pohjapatoketjut, joiden avulla hallitaan virtaamia ja pidätetään kiintoainetta. Osaan altaista on myös lisätty havupuuta liukoisten ravinteiden pidätyksen sekä vesiympäristön monimuotoisuuden lisäämiseksi. Toimenpidealue kattaa noin 15 % Ahmasojan kokonaisvaluma-alueesta ja toteutetut hanketoimet ovatkin alkusysäys valuma-alueen laajemmalle yleissuunnittelulle, jonka seurauksena Metsäkeskus pyrkii toteuttamaan omalla KEMERA/METKA-rahoituksella toimia yksityisten metsänomistajien mailla. Vesienhallinnan avustuksen myötä toimia on kuitenkin pystytty toteuttamaan myös ei-KEMERA-kelpoisilla mailla, ja eri rahoitusmuodot nivovatkin aikaan vaikuttavamman kokonaisuuden.

‍