Suuret virtaamat lisäsivät kuormitusta Eurajoessa vuonna 2023

Eurajoen vuotuinen keskivirtaama Pappilankoskessa vuonna 2023 oli huomattavasti keskiarvotasoa suurempi. Virtaama oli myös pitkän aikavälin tarkastelussa (vuosilta 1985–2023) seurantajakson suurin. Suuret virtaamat lisäsivätkin kiintoaine-, fosfori- ja typpikuormitusta siten, että kiintoaine- ja fosforikuormitus olivat hieman yli pitkän aikavälin keskiarvon ja typpikuormitus selvästi keskiarvoa korkeampi.

Ojavesiseurannassa ei suuria yllätyksiä

Vuoden 2023 ainevirtaamat on laskettu vuoden 2022 tapaan käyttäen virtaamapainotettuja pitoisuuskeskiarvoja. Epävarmuutta tuloksiin tuovat mm. kesäkauden ojien kuivumisesta ja ojat täyttävästä kasvillisuudesta johtuva näytteenottotauko. Vuoteen 2022 verrattuna virtaamien lisäksi kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet kasvoivat useissa ojissa.

Pinta-alakohtaisen tarkastelun perusteella vuonna 2023 suurin kiintoainekuormitus tuli Ahmasojasta, fosforikuormitus Sirttalanojasta ja typpikuormitus Retkiojasta, jossa todennäköisesti on happamien sulfaattimaiden vaikutusta typpikuormitukseen. Myös muissa Eurajoen kesiosan ojissa pH oli ajoittain melko alhainen.  

Kokonaismääriä (kg/vuosi) arvioitaessa suurin kokonaisfosforin, liukoisen fosfaattifosforin, kokonaistypen ja kiintoaineen kuormitus JOKIohjelman toiminta-alueen ojista syntyi vuonna 2023 aiempien vuosien tapaan Köyliönjärveen laskevasta Ketelinojasta. Toiseksi suurin kuormitus syntyi Ketelinojan vieressä virtaavasta Sirttalanojasta. Suoraan Eurajokeen laskevista ojista suurin kiintoaineen, kokonaisfosforin ja liukoisen fosfaattifosforin kuormitus tuli Ahmasojasta ja suurin typpikuorma Raakkuunojasta. Ketelinojan fosforin kokonaiskuorma oli kuitenkin yli kaksinkertainen Eurajokeen laskeviin kuormittavimpiin sivu-uomiin verrattuna. Lisäksi Ketelinojan ja Sirttalanojan ominaiskuormat olivat korkeita.

Toimenpiteitä kohdennetaan jatkossakin kuormittavimmille alueille

JOKIohjelman toiminta-alueella on käynnissä nyt kahdeksas ojavesiseurantavuosi. Seurannan tavoitteena on havainnoida valuma-alueella tapahtuvia muutoksia kuormituksessa ja arvioida ojista syntyvää kuormitusta Eurajokeen. Vertailulla pyritään siihen, että JOKIohjelman toimenpiteissä ja hanketoiminnassa voidaan kohdentaa vesiensuojelutoimenpiteitä niille alueille, joilla kuormitus on suurta ja siten saada toimenpiteille enemmän vaikuttavuutta. Viime vuosina vesiensuojelun ja alkutuotannon vesitalouteen ja maanrakenteeseen vaikuttavia toimenpiteitä on toteutettu muun muassa Ahmasojan, Vähäjoen, Ketelinojan ja Sirttalanojan valuma-alueilla. Käynnissä olevan HAPPASU-hankkeen happamiin sulfaattimaihin kohdentuvat toimenpiteet tullaan toteuttamaan mm. Retkiojan valuma-alueella vuoden 2024 aikana. Jotta toimenpiteiden vaikutukset alkavat näkyä vedenlaadussa, tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja laaja työkalupakki erilaisia toimenpiteitä ojavaluma-alueiden ominaisuudet ja maankäyttö huomioiden.

Kaikki seurantaraportit löytyvät JOKIohjelman verkkosivuilta: https://www.jokiohjelma.fi/toiminta-alue/raportteja

‍