Eurajoki

‍

• Pituus 52 km

• Keskivirtaama 11 kuutiometriä/s

• Peltoa 28%

• Metsää n. 70 %

‍

Eurajoki on Eurajoen vesistöalueen laskujoki ja saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä. Eurajoki mutkittelee 52 kilometrin matkan Euran ja Eurajoen kuntien halki. Köylypolvella Eurajokeen liittyy Köyliönjoki, joka tuo vesiä Köyliönjärvestä ja Ilmiinjärvestä. Eurajoen alaosassa jokeen liittyy Turajärvestä vesiä tuova Juvajoki. Eurajoki purkaa vetensä Selkämereen Eurajoen edustalla Eurajoensalmessa.

Eurajoki on osa vanhaa kulttuurimaisemaa ja se on vaikuttanut asutuksen keskittymiseen jokivarteen. Joki on ollut merkittävä kulkureitti sisämaahan ja sitä pitkin ovat kulkeneet niin kalat, tavarat kuin ihmisetkin. Vielä 1920-luvulla Eurajoki on ollut lohijoki ja joesta on kerätty myös jokihelmisimpukkaa.  

Teollistuminen, maatalous, voimalaitokset, asutustaajamat, jokiuoman käyttö ja ihmisen tekemä jokiuoman muotoilu ovat jättäneet jälkensä muun muassa kasvillisuuden kehittymiselle ja eliöstön monimuotoisuudelle. Eurajoki on ekologiselta luokitukseltaan tyydyttävässä tilassa. Sen vedenlaatua kuormittavat maa- ja metsätaloudesta aiheutuva hajakuormitus, turvetuotanto, yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet ja teollisuus.

Eurajoessa on kaikkiaan 11 koskea, joista kolmessa on vesivoimalaitos: Eurakosken voimalaitos, Paneliankosken voimalaitos sekä Pappilankosken voimalaitos. Kauttuan säännöstelypadolla säädellään Pyhäjärven pintaa, jonka vaikutus Eurajoen virtaamiin on merkittävä. Kuivina kausina joen alajuoksun virtaamiin vaikuttaa veden juoksutus Rauman kaupungin ja teollisuuden tarpeisiin.

Pappilankosken voimalaitoksen ja Panelian säännöstelypadon yhteyteen on rakennettu kalatiet. Kalateillä pyritään turvaamaan jokeen merestä nousevien meritaimenien ja vaellussiikojen pääsy kunnostetuille koski- ja kutualueille. Eurajoen kalastoon kuuluvat lisäksi kivennuoliainen, salakka, särki, ahven, made, kivisimppu, törö, nahkiainen, pikkunahkiainen, lahna, hauki ja säyne.

‍